Minut haastettiin mukaan kirjoittamaan Älä laihduta- päivän kunniaksi.

Pääni ei ole ikinä lyönyt näin tyhjää. Minä en tiedä mitä sanoisin. Siksi julkaisen tekstin vasta nyt, sunnuntaina.

Jos on lihava ja kärsii siitä, en usko että ketään auttaa se, että yhtenä päivänä vuodessa on päivä kun koko viikonloppu toitotetaan hoikkien urheilevien ihmisten blogeissa että älä laihduta. Tänään.

Niinkuin yksi päivä muuttaisi mitään, suuntaan tai toiseen. Että jos yhden päivän laihduttaa tai on laihduttamatta. Ahdistus, tuska, itseinho ja epävarmuus ylipainon alla ei hellitä sillä, että yhtenä päivänä työkaveri kopauttaa vitsikkäästi olkapäälle ja sanoo että ”unohda hei se laihis tänään, mennään kakulle”.

Heh heh.

Jos, ja siis jos, kärsii ylipainosta. Kaikkihan eivät kärsi, ja se on hienoa. Onko se silloin yhtäkuin itsensä hyväksynyt?

Tämä päivä kannustaa meitä hyväksymään itsemme sellaisena kuin me olemme, kiloista huolimatta.

Minä pidän siitä, että hyväksyy itsensä. Mutta jos ei ole tyytyväinen siihen tilanteeseen, missä elää, sitä ei tarvitse hyväksyä. Sille voi nimittäin tehdä jotain, apua on tarjolla. Niin kamalalta kuin se kuulostaakin, en usko että kukaan haluaa kärsiä lihavuudesta tai vartaloon liittyvästä huonosta itsetunnosta. Sitä tilannetta ei tarvitse hyväksyä, mutta muutos lähtee vasta kun lopettaa itsensä inhoamisen. Muutos lähtee faktojen hyväksymisestä.

”Älä inhoa itseäsi” – päivä.

Toivon että ette käsitä väärin. Mutta olen tehnyt töitä niin monen erilaisen asiakkaan kanssa, niin monen eri persoonan kanssa ja niin monista eri lähtökohdista, että uskallan sanoa, että pelkkä ”sä oot ihana just tollaisena kuin olet” ei auta siinä vaiheessa, kun ollaan epätoivoisia oman peilikuvan kanssa.

Pitää lyödä faktat pöytään, purkaa tilanne ja sitten lähdetään korjaamaan sitä. En pidä siitä, että  väitetään ettei muka pystytä. Sitä asennetta ei pidä hyväksyä itseltään.

Hyväksytään, että muutos on mahdollinen, mutta se vie aikaa, vaatii vaivannäköä ja ymmärryksen siitä, että jos haluaa muutosta, siihen käytetty aika on pois jostain muualta – kaikkea ei voi saada. Muutos on mahdollista tehdä lempeästi ja omaan tahtiin, ja harva pystyy siihen yksin. Tuki on äärimmäisen tärkeä asia ja sen avuntarpeen myöntäminen on ihan ok.

Mörköjen pitää antaa tulla ulos.

Haluan sanoa, että älä laihduta, mutta jos kaipaat muutosta elämäntapoihisi, tee se. Älä jää kiinni itsesääliin – myönnä, että et pärjää yksin. Et sinä mitään päänsilittelyä tarvitse, vaan ihmisen joka käyttää kahta korvaa ja yhtä suuta siinä suhteessa kuin niitä päässä on kiinni.

Ihanaa sunnuntaita, ja onnea kaikille äideille. Muistakaa rakastaa itseänne, rehellisesti!

-B