Seksuaalisuus osana hyvinvointia

*Sisältää kaupallisia linkkejä

Kiitos kaikista viesteistä ja palautteesta, mitä edellisestä blogistani teiltä sain. Tulen aina todella iloiseksi, jos olen onnistunut sanoittamaan jotain sellaista mikä herättää tunteita ja oivalluksia lukijassa. 

Viime vuoden yksi merkittävimmistä asioista minulle oli valmistuminen seksuaalikasvattajaksi. Koulutus alkoi tammikuussa Sexpo-säätiöllä ihanan kahdeksan hengen ryhmämme kanssa. En aivan tarkkaan osaa sanoa mikä minut koulutukseen ajoi, mutta se liittyi vahvasti oman seksuaalisuuteni kanssa sinuiksi tulemiseen ja sen ymmärtämiseen, että tämä osa-alue – seksuaalisuus – on täysin unohdettu sen suhteen, miten vahvasti se vaikuttaa hyvinvointiimme, terveyteemme ja elämänlaatuumme. 

Koen, että tässä ajassa tämä on tärkeä puheenaihe. Se, miten minulle seksuaalisuus aukeaa, ei liity siis millään tavalla seksin harrastamiseen, alastomuuteen tai rivouteen, vaan kohtaamiseen, ei-eroottiseen koskettamiseen, myötätuntoon ja erilaisuuden ymmärtämiseen. Tärkeimpänä siellä on aina oma itse, sen jälkeen muut.

Aina sanotaan, että et voi rakastaa muita ellet rakasta ensin itseäsi. Tämä on kauniisti sanottu, mutta minusta se ei riitä – ennen kuin osaa kunnioittaa muita, on kunnioitettava itseään ja sama pätee ymmärtämiseen ja hyväksymiseen. Jos itseään ei hyväksy sellaisena kuin on on, kaikkine virheineen ja puutteineen, ei sitä osaa kyllä hyväksyä muitakaan. 

”Kukaan ei ymmärrä minua” on tänä päivänä aika loppuun toistettu fraasi. Ei ymmärräkään – kukaan ei voi koskaan, ikinä täysin astua toisen saappaisiin ja ymmärtää toista absoluuttisen täydellisesti, mutta jos ihminen ottaa tavoitteeksi ymmärtää itseään, päästään jo helvetin hyvään alkuun. Liittyi se sitten seksiin, syömiseen, arvoihin, elämäntilanteeseen tai ajatuksiin ja tunteisiin.

Mutta myötäelää, tukea ja kannustaa jokainen voi. Yksin ihminen ei pärjää, mutta avun saamiseen vaaditaan ihmiseltä itseltään se ensimmäinen siirto. Jotta voidaan auttaa, pitää tietää mitä on tapahtunut. Oli se sitten pienempi tai suurempi murhe, sillä ei ole merkitystä. Ei meillä kenelläkään ole oikeutta vähätellä kenenkään ongelmia, vaikka uskokaa pois, saan itseni kiinni jatkuvasti tästä – yritän kuitenkin katkaista nämä ajatukset aina.

Ajallemme tyypillinen minä-keskeinen ajattelutapa ei ole todellakaan hedelmällinen. Älkää ymmärtäkö väärin, juurihan sanoin että ensin on ymmärrettävä itseään että voi ymmärtää muita, mutta jos se taittuu oman egon pönkittämisen ja itseään parempana ihmisenä pitämisen suuntaan, mennään metsään ja helvetin lujaa. Tai toinen ääripää tälle ajattelulle on se, että ajatellaan ”vain minulle tapahtuu näin, vain minulla on niin huono onni, vain minä olen näin huono tai ruma tai laiska tai epäkelpo” – kummassakin ääripäässä kytee silloin inho, katkeruus ja epäkunnioitus toista päätyä kohtaan.

Ei sen helvetti näin pidä mennä. Tiettyyn rajaan saakka vastakkainasettelu on ihan ok, mutta se ei auta meitä ymmärtämään itseämme tai toisiamme millään tasolla. Ymmärrys vaatii syvempää yhteyttä ja omien aivojen ja ajatusmallien ronkkimista, ja se on joskus kivuliasta. Mutta se kannattaa, koska uskallan väittää että tuloksena on onnellisempi ihminen. Ja niin saatanan kliseistä kuin se onkin, onnellisuus ei liity ulkonäköön, rahaan tai uusiin muotivaatteisiin. Omassa maailmassani se liittyy muihin ympärillä oleviin ihmisiin, omiin arvoihin, kiltteyteen, mukavana ihmisenä olemiseen ja siihen että kohtaa ja kuuntelee. Henkiseen ja sosiaaliseen pääomaan, jota ilman ei ole mitään muuta. 

Itse havahduin koulutuksessa siihen, että voi hitto, meillä on tosiaan vain yksi elämä – en halua velloa paskoissa ajatuksissa, toimia itseäni vastaan vain muiden hyväksi, en halua enää ikinä sanoa itsestäni mitään rumasti. Haluan nauttia, tehdä kompromisseja, keskustella, olla inhimillinen puutteineni ja heikkouksineni. Olen tasapainoisemmassa tilassa kuin koskaan aiemmin, kiitos seksuaalisuuden syvemmän ymmärtämisen, eikä vielä ole tarvinnut mainita edes pillua, penistä tai masturbointia. 

Mutta nyt on hyvä hetki siirtyä siihen.

Markkinoilla on tarjolla monen moista verkkovalmennusta liittyen ruokavalioihin, treeniin ja henkiseen hyvinvointiin mutta seksuaalisuuden saralla niiden tarjonta Suomessa on ollut nolla, vaikka tarvetta tälle kentälle on runsaasti. Asia kun koetaan jotenkin häpeällisenä, mikä on tietyllä tavalla naurettavan ristiriitaista, kun media syöttää meille jatkuvasti alastonta pintaa luoden epävarmuutta omasta kehosta ja minäkuvasta. Epävarmuuden kierteen saa kyllä katkaistua, mutta kuten monen muunkin asian, sen eteen on myös tehtävä töitä ja löydettävä aikaa, ja tuon työn aloittaminen kannattaa aloittaa omista asenteista.

Kaisa Merelä, tuo jumalainen nuori nainen, jota kollegakseni voin nykyisin kutsua, on tehnyt naisille verkkokurssin POWERFUL SEXUAL AWARE. Kurssi ottaa hyvin laajaan käsittelyyn naisen seksuaalisuuden historian, nykypäivän ja tulevaisuuden käsitellen häpeää, nautintoa, masturbointia, kauneusihanteita ja rajoja. Kurssi koostuu eri moduuleista sisältäen videoita, tekstiä sekä tehtäviä, joissa tutustutaan omaan seksuaalisuuteen ja asenteisiin.

Olen aivan äimänä tästä, miten parikymppinen nainen kasaa muille naisille näin kokonaisvaltaisen kattavan paketin ravistellen ennakkoluuloja, ajatusvääristymiä ja asenteita:

”Seksuaalisuus ei ole paha, jota ei saa vapauttaa. Se on hyvä, joka kahlittuna, kiellettynä ja kontrolloituna voi alkaa käyttäytyä tuhoisasti”.

Ei juuri meikäläisellä ollut tällaista tekstin syöttöä parikymppisenä, mutta näinhän tämä asia on. Mainitsen nyt tässä vielä kerran, että seksuaalisuus ei ole satoja seksikumppaneita, paljastavia kuvia tai muiden tahdolle alistumista, vaan se on omien rajojen ja halujen tunnistamista, se on se mitä me olemme. Elit sitten yksin tai suhteessa. Se on itsensä tuntemista, mielihyvää ja hyväksyntää parhaimmillaan. 

Kurssi käsittelee monogamiaa ja sen myyttejä, Madonna ja huora- ajatusta ja sen historiaa ja sitä, miksi naiset feikkaavat orgasmeja:

”Useiden tutkimusten mukaan noin kaksi kolmesta naisesta on feikannut orgasmin. Kun orgasmin teeskentelyä on tutkittu, on huomattu, että se tehdään useimmiten heterosuhteissa naisen toimesta. Orgasmin feikkaaminen ja sen yleisyys on konkreettinen esimerkki siitä, että naiset ovat harrastaneet (historiallisista syistä) ja harrastavat edelleen seksiä miestä ja miehen nautintoa varten.”

Itsetunnolle ei taatusti tee hyvää se, että joutuu feikkaamaan orgasmin toisen mielihyvän ja tyytyväisyyden vuoksi. Siinä alistaa itsensä toistuvasti toisarvoiseksi, eikä ole mikään ihme, jos se heijastuu alakuloisesti myös muuhun elämään. Kurssilla otetaan naisen oma nautinto haltuun kannustavasti ja lempeästi, kehopositiivisuuden kautta.

Voin luvata, että opit jotain itsestäsi. Ja mikä tärkeintä, myös muista.

POWERFUL SEXUAL AWARE alkaa 27.1 ja kurssin esittelyineen löydät täältä. Kaisan löydät instagramista @kaisaminni ja jos sinulla tulee mitään kysyttävää, autamme mielellämme kysymyksiin vastaillen.

Mites, kiinnostaako teitä lukijoita lukea lisää ajatuksia liittyen seksuaalisuuteen osana hyvinvointia?

 / Bettina

2 thoughts on “Seksuaalisuus osana hyvinvointia

  1. Kiinnostaa kovasti! Tämä aihe tuntuu olevan niin suuri tabu meidän yhteiskunnassa, eikä sitä pidetä lainkaan henkisenä ja arvokkaana asiana. Pintaa, mielikuvia siitä millaista seksi/seksuaalisuus pitäisi olla, vaikka se jokaisen kohdalla on niin omanlainen. Seksuaalisuudesta on myös tehty turhan vakava ja totinen asia, mistä ei voisi/saisi puhua avoimesti ja ilolla. Ihanaa kun puhut ja kirjoitat asiasta ilman korulauseita 😍

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.