Rasvan polttamisessa on kysymys muutamasta suht yksinkertaisesta asiasta. Koska törmään työssäni sekä henkilökohtaisissa valmennuksissa että PUREn verkkovalmennuksissa usein samoihin ihmisiä askarruttaviin kysymyksiin, kokosin teille kaikille siitä kyseisen tekstin.
Ensimmäisenä ja tärkeimpänä asiana mainittakoon kärsivällisyys. Se tuntuu olevan hukassa lähes jokaiselta asian kanssa painiskelevalta, ja koska kärsivällisyyttä ei ole, ei ole myöskään pitkäjänteisyyttä ja sitoutumisen halua tekemiseen. Tämä kun on sellainen asia, mikä olisi hyväksyttävä heti kättelyssä – ei ole olemassa mitään yhtä tiettyä asiaa, yhtä tiettyä ruokavaliota, yhtä tiettyä ruoka-ainetta tai yhtä tiettyä salaisuutta, millä tämän saisi toteutettua nopeasti ja kestävästi.
Se, jättääkö pois gluteenin, maitotuotteet tai hiilarit ruokavaliosta, on merkityksetöntä rasvan polttamisen kannalta – muuhun oloon, kuten vatsantoimintaan, turvotukseen ja yleiseen fiilikseen sillä saattaa ollakin merkitystä. Mutta sillä ei yksin vielä rasvaa polta. En puhu painonpudottamisesta, koska turhasta rasvamassan eroon pääsemisestä on paljon järkevämpää puhua.
Toisena tärkeänä asiana haluan mainita ihmisten opettamisen ja neuvomisen tekoihin, jotka oikeasti ovat siinä tylsääkin tylsemmässä arjessa ne teot ja valinnat, millä on pitkän aikavälin merkitystä. Yhden ainoan ruokavaliolappusen kanssa eläminen on jo kauan aikaa sitten mennyt muodista, mutta se, että opettaa ihmiset ymmärtämään tietyn ruokavaliorungon soveltamisen, on erittäin kauaskantoista. Tämä runko taas on yksilöllinen – meidän jokaisen tavoissa syödä on hyviä ja huonoja asioita, joiden välistä tasapainon löytäminen on se juttu, millä tehdään kestäviä tuloksia.
Jos jotain haluaa saavuttaa, on jostain aina silloin luovuttava, se on totta. Mutta kaikesta ei tarvi.
Kolmas tärkeä asia on faktojen hyväksyminen. Äärimmäisen yleinen asia monen slimmimpää figuuria tavoittelevan ongelma on se, että fysiologisia faktoja ei millään haluttaisi hyväksyä. Koko elämänsä passiivisena ihmisenä olleen henkilön kroppaa ei muuteta superpolttavaksi dieselkoneeksi hetkessä, sillä jos kropassa ei ole mitään mikä sitä energiaa kunnolla kuluttaa, on turha kuvitella että sitä ruokaakaan voi tolkuttomia määriä koneeseen lyödä ilman kilojen kertymistä vyötärölle. Jos ei millään halua uskoa, että säännöllisyys, kohtuulliset ateriakoot, runsas kasvisten määrä, riittävä nesteytys, säännöllinen liikunta ja riittävä, palauttava uni ovat rasvan polton avaintekijöitä, niin eipä siinä oikein paljon vaihtoehtoja sitten jää, kuin olla ikuisesti pikakuurien vanki. Korkojen kera.
Mitä lähempänä ollaan normaalipainoa, sitä hitaammaksi homma muuttuu ja sitä tarkemmaksi homma käy. Siksi neljäs äärimmäisen tärkeä asia on se, että asettaa itselleen sen pisteen, kun oikeasti ollaan tyytyväisiä ja keskitytään ylläpitoon. Ja ylläpito on helppoa silloin, kun tekee sellaiset muutokset mitä voi noudattaa ilman sen kummempaa taistelua jokapäiväisessä elämästä siitä, käykö tänään pitsalla kavereiden kanssa vai ei.
Viimeisenä, muttei millään tavalla vähäisimpänä, on rehellisyys itseään kohtaan. On hyvin yleistä, että törmään tilanteeseen jossa minulle kerrotaan että ”en ymmärrä mistä nämä kilot on kertyneet, kun en minä edes syö paljon”. Tällaisessa tilanteessa tyypillisesti on nainen, joka kituuttaa viikot alle 1000 kilokalorilla, ei syö aamiaista, syö lounaalla salaatin (ilman hiilaria ja rasvaa tietenkin koska niitä pelätään enemmän kuin ilmastonmuutosta) skippaa välipalan mutta syö illalla puoli vuoallista lasagnea ja puolet nakkikastikkeen nakeista, huomaamattaan. Viikonloppuna otetaan kaikki viikon nälkävelka takaisin syömällä huonoa, heikkolaatuista mättöä ja kuitataan viikon stressit parilla saunakaljalla. Tätä kun jatkuu sopivan pitkä aika, on ihan tavallista että viikot liian vähällä energialla kituva elimistö varastoi kaiken ylimääräisenä rasvamassana, ja valmistautuu taas seuraavaa nälkäviikkoa varten. Kierre on valmis, ja todella hidasta alkaa purkamaan. Tähän tilanteeseen ei oikeasti kannata alkaa elimistöään ajamaan. Se vasta on perseestä, henkisesti.
Liian matalalla energiamäärällä kun aikansa kituuttelee, polttaa pois myös arvokasta lihasmassaa rasvamassan rinnalla. Tämän takia vihaan yli kaiken kaiken maailman palveluita, joissa painonpudotusta toteutetaan pussikeitoilla ja ateriankorvikkeilla ja sitä myydään lauseilla ”sinun ei tarvitse harrastaa liikuntaa laihtuaksesi”. Olen nähnyt niiden jättämät tuhoisat jäljet, jos tällaista valmennusta ei hoideta loppuun saakka oikein. Lopussa ollaan tilanteessa, missä menetetyt kilot tulevat takaisin extrakilojen kanssa, mutta pelkkänä rasvana. Perusaineenvaihdunta on hitaampaa kuin aloitettaessa, koska lihasmassaa on menetetty tämän uskomattoman typerän dieetin sivutuotteena, ja voin ihan rehellisesti kertoa, että siinä vaiheessa ei ole enää mitään muuta tehtävissä kuin oikeasti tarttua siihen rautaan kiinni ja aloittaa rakentaminen alusta. Kuulostaa tylyltä, mutta se on oikeasti surullista.
Huomenna paistaa aurinko, nautitaan siitä!
Bettina
Tammikuun valmennuspaikat myydään nyt. Tiimimme on apunasi, jos haluat sitoutua tekemiseen muutakin kuin pelkän ruokavaliolappusen vuoksi. Maksuttomaan konsultaatioon voit varata aikasi sähköpostitse osoittesta bettina@bettinagrasbeck.com.
2 Responses
Mulla kesti varmaan 15 vuotta tajuta nää asiat, mistä kirjoitat. Kaiken kokeilleena voin sanoa, että helvetin tyhmää vetää ns. ”helpon kautta” , kun kakka rysähtää kuitenkin siihen tuulettimeen ennemmin tai myöhemmin.
Oin ymmärtäny pari juttuu, ja vielä on paljon, mutta tässä muutamia: hiljaa hyvä tulee (mulla ei oo kiire mihinkään), levon, js laadukkaan yöunen merkitys on iso, leipä EI ole demoni, mun ei pidä mennä salille vaan mä pääsen salille , kehonhuoltoon kannattaa panostaa, ihmissuhteiden vaaliminen kannattaa.
Eli se, ettei mitään vedä övereiks, vaan se balanssi.
No, nää ajatukset kumpuaa pitkälle sun ansiosta. Kiitos, kun paasaat!
Olen läski